Tässä blogissa avaan, miten muutamalla eri tavalla voi asettaa sykeseurattua aktiivisuuden ja levon rytmittämistä (pacing) varten hälytyksen (joko älykelloon tai sovellukseen) anaerobiselle kynnykselle. Kerron myös, miten sykeseurantaan liittyvää dataa kannattaa seurata niin, että se olisi arjessa mahdollisimman vaivatonta, eikä aiheuttaisi turhaa stressiä. Tähän blogiin liittyy aikaisempi kirjoitus, jossa perustelen, miksi sykeseuranta voi olla hyödyllinen osaJatka lukemista ”Sykeseurattu pacing Long COVIDia ja ME/CFS:aa sairastavilla”
Kategoria-arkisto:Kaikki artikkelit
Kansainvälisiä kuulumisia Long COVID ja ME/CFS kentältä
Viimeisestä Long COVIDiin liittyvästä blogista on ehtinyt vierähtää jo vuosi. Tämän vuoden aikana olen oireista huolimatta pystynyt (priorisoimalla ja pacingin avulla!) osallistumaan useampaan Long COVIDiin liittyvään tapahtumaan ja saanut useita yhteydenottoja blogeihin liittyen. Minulta on myös kyselty, miten itse voin nyt lähes kahden vuoden sairastamisen jälkeen. Lyhyesti sanottuna kahden vuoden aikana vointini on tasaantunut, muttaJatka lukemista ”Kansainvälisiä kuulumisia Long COVID ja ME/CFS kentältä”
Lukijan ja kuulijan vastuulla – kriittinen tiedon tarkastelu
Nykypäivänä tiedonetsijän ongelma ei ole tiedonsaatavuus vaan ajantasaisen, luotettavan ja näyttöön perustuvan tiedon erottaminen informaatiotulvan seasta. Tämän lisäksi tietoa täytyisi osata tulkita oikein, mikä saattaa olla varsin hankalaa ilman aihealueen substanssiosaamista. Mikäpä ei juuri tässä maailmanajassa olisi erityisen tärkeää meille kuin mis/disinformaation erottaminen luotettavasta tiedosta. Misinformaatio on tahallisesti tai tahattomasti välitettyä virheellistä informaatiota. Disinformaatio puolestaanJatka lukemista ”Lukijan ja kuulijan vastuulla – kriittinen tiedon tarkastelu”
Long Covid – Sykkeenseuranta kuntoutumisen tukena
Tässä kirjoituksessa avaan, miten sykkeen seurantaa voi hyödyntää long covidia sairastavien kuntoutuksessa, kuormituksen arvioinnissa ja PEM-oireen hallinnassa. Tähän kirjoitukseen liittyy blogi: Long covidin oirekuvaan kuuluu monilla erilaisia sydänoireita (takykardia, bradykardia, palpitaatiot jne…). Lisäksi 50-70%:lla oirekuvaan kuuluu PEM-oire, mikä on keskeinen oire myös kroonista väsymysoireyhtymää (ME/CFS) sairastavilla. Davisin ym. 2021 julkaisussa PEM-oireen raportoi 73% long covidiaJatka lukemista ”Long Covid – Sykkeenseuranta kuntoutumisen tukena”
Long Covid- Mitä tehtävissä autonomisen hermoston häiriölle fysioterapiassa?
Tässä kirjoituksessa keskityn autonomisen hermoston säätelyjärjestelmän häiriöön (dysautonomia), mikä osalla long covidia sairastavista näyttäisi olevan mukana aiheuttamassa pitkittyneitä oireita. Pohdin, millä keinoin long covidia sairastavilla dysautonomia oireita voisi lievittää. Kaikki long covidia sairastavat eivät mitä luultavimmin tarvitse autonomisen hermoston kuntoutusta, jolloin tärkeää onkin tunnistaa ne potilaat, jotka kuntoutuksesta hyötyvät. Sairastuin covid-19 tautiin 12/2020. Helmi-maaliskuulla 2021Jatka lukemista ”Long Covid- Mitä tehtävissä autonomisen hermoston häiriölle fysioterapiassa?”
Long covid – Miten fysioterapia voi edistää kuntoutumista?
Kuluneen 10 kuukauden aikana olen pohtinut rohkenisinko jakaa oman kokemukseni covid-19 virukseen ja sittemmin long covidiin sairastumisesta. Tässä vaiheessa kuntoutumista toimintakykyni on sen verran parantunut, että ajatustyö onnistuu tauotettuna. Oireet ovat myös olleet niin voimakkaita ja lähes täysin toimintakyvyn lamaannuttavia, että en osaa olla kokemuksistani kertomattakaan. Varsinkin kun olen omasta fysioterapiajaksosta hyötynyt niin paljon. EhkäJatka lukemista ”Long covid – Miten fysioterapia voi edistää kuntoutumista?”
Minä, kehoni ja muut -Mitä kehossasi tapahtuu, kun olet muiden seurassa?
Ihmisellä on perustavanlaatuinen tarve kokea kuuluvansa joukkoon ja olla tarpeellinen, merkityksellinen jäsen ryhmässä. Haluamme tuntea yhteyttä muihin ihmisiin, tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenämme, omien kokemuksiemme kanssa. Yhteydentunne luo turvaa ja rauhoittaa kehoa. Stressihormoni kortisolin pitoisuus laskee, jonka seurauksena muun muassa verenpaine ja syke laskevat, kivut ja lihasjännitys vähentyvät sekä mieliala kohoaa. Oman kehon rauhoittaminenJatka lukemista ”Minä, kehoni ja muut -Mitä kehossasi tapahtuu, kun olet muiden seurassa?”
Kehotietoinen vai kehotiedoton?
Oletko joskus havahtunut siihen, että jalka on puutunut ja tunnoton, kun olet istunut liian kauan paikallasi, tai olet keskittynyt niin kovasti mielenkiintoisen kirjan lukemiseen, että havahdut siihen, kun niska on kipeä ja aivan jumissa? Tätä tapahtuu joskus meille kaikille. Emme ole läsnä kehossamme, emmekä huomaa kehon lähettämiä signaaleja. Olemme kehotiedottomia. Näin tapahtuu joskus vahingossa. JoskusJatka lukemista ”Kehotietoinen vai kehotiedoton?”
Mitä hyötyä on kehontuntemusten tiedostamisesta?
Kehossa- tässä hetkessä, turvassa, kosketuksissa
Kehollinen työskentely, jolla pyritään kehotuntemusten havainnointiin, tiedostamiseen ja ymmärtämiseen on viime vuosina alkanut olla yhä enemmän esillä kokonaivaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa niin liikunnan ja terveyden alalla työskentelevien keskusteluissa kuin mediassakin. Monet ovat jo tutustuneet joogaan, meditaatioon tai erilaisiin itämaisiin lajeihin, joissa kehon ja mielen harmonia on merkittävässä asemassa. Kehotietoisuutta lisääviä harjoitusmuotoja ovat muun muassa: liikunta monissaJatka lukemista ”Kehossa- tässä hetkessä, turvassa, kosketuksissa”
Hellitä hetkeksi- psykologinen irrottautuminen
Tuntuuko joskus, että työmoodista irrottautuminen on erityisen hankalaa? Työpäivän päätteeksi työhön liittyvät asiat kiertävät ajatuksissa vielä monta tuntia vaikka työpäivä onkin jo päättynyt. Oletko huomannut, että mitä kiireisemmältä arki tuntuu sitä haastavampaa on olla tietoisesti läsnä juuri tässä hetkessä. Mieli harhailee sivupoluille ja esimerkiksi työasiat putkahtelevat mieleen vapaa-ajallakin. Psykologisella irrottautumisella tarkoitetaan kykyä ottaa etäisyyttä mieltäJatka lukemista ”Hellitä hetkeksi- psykologinen irrottautuminen”
Kohtaamisia
Oletko huomannut, että joidenkin ihmisten kanssa keskustelu sujuu heti ensitapaamishetkeltä kuin itsestään? Toinen henkilö ymmärtää jo puolesta sanasta mitä tarkoitat. Keskustelussa koet tulevasi ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Sinun ei tarvitse pelätä tekeväsi virheitä tai ilmaisevasi itseäsi epäselvästi sillä koet, että vastapuoli sekä hyväksyy että kunnioittaa sinua. Kunnioitukseen liittyy myös luottamus siihen, että toinen henkilö kohtaa sinutJatka lukemista ”Kohtaamisia”
Vireystilan tunnistaminen ja säätely
Oletko kuullut puhuttavan vireystilasta tai stressinsietoikkunasta? Olet ehkä huomannut tilanteita, joissa vireytesi lisääntyy. Sydän sykkii nopeammin ja olet tarkkaavaisempi. Ehkä olet havainnut myös tilanteita, joissa vireytesi laskee. Syke hidastuu ja kehon valtaa uupumus. Näissä tilanteissa on kysymys vireystilan ääripäistä. On täysin normaalia kokea vireystilan vaihtelua. On kuitenkin havaittu, että hyvät itsesäätelytaidot omaavat henkilöt pystyvät palaamaanJatka lukemista ”Vireystilan tunnistaminen ja säätely”
Kehotietoisuus 2/2 -Kehotietoisuusharjoituksia
Tähän kirjoitukseen olen koonnut yksinkertaisia kehotietoisuutta vahvistavia harjoituksia. Jokaisessa harjoituksessa keskitytään kehotietoisuuteen hieman eri näkökulmasta. Harjoitukset voivat aluksi tuntua haastavilta, mutta toistamalla niitä pääset vähitellen syvemmälle omaan kokemusmaailmaasi. Harjoitukset on suositeltavaa tehdä rauhallisessa tilassa, jossa voit keskittyä ilman häiriötekijöitä. Silmien sulkeminen harjoituksen ajaksi usein helpottaa sisäiseen maailmaan uppoutumista. Kuitenkin jos koet silmien pitämisen kiinni epämiellyttävänäJatka lukemista ”Kehotietoisuus 2/2 -Kehotietoisuusharjoituksia”
Kehotietoisuus 1/2- Mitä kehotietoisuudella tarkoitetaan?
Kehotietoisuudella (body awareness) tarkoitetaan kokonaisvaltaista kykyä käsittää, hahmottaa, ymmärtää ja hallita itseään (Herrala ym. 2011). Mindfulness-tyylinen läsnäolo on keskeinen kehotietoisuutta kuvaava piirre, jossa korostuu omien tuntemusten tuomitsemattomuus sekä tunne kokonaisvaltaisesta kehollisuudesta (Mehling ym. 2012). Kehotietoisuus kehittyy asteittain lapsen kasvaessa aikuiseksi ja viimeaikainen tutkimus esittää alustavasti, että kehotietoisuuden kehittyminen alkaisikin jo sikiöaikana (Siira & Palomäki 2016).Jatka lukemista ”Kehotietoisuus 1/2- Mitä kehotietoisuudella tarkoitetaan?”
Tunteet kehossa 1/2 – Miksi koemme tunteita?
Tunteiden avulla meidän on mahdollista muokata toimintaamme siten, että saavuttaisimme haluamiamme tavoitteita. Tunteet siis ohjaavat toimimaan. Esimerkiksi pelon tunne ohjaa välttämään vaaraa ja turhia riskejä ja pettymys motivoi lopettamaan yrittämisen sekä kannustaa ongelmanratkaisuun. Tunteet toimivat viestimiskeinoina ympäristölle, sillä erilaisin elein, ilmein, kehon asennoin ja äänenpainojen avulla voimme viestittää ympäristölle omaa kokemusmaailmaamme. Esimerkiksi surullisen henkilön kasaanpainunutJatka lukemista ”Tunteet kehossa 1/2 – Miksi koemme tunteita?”
Tietoinen läsnäolo kehon ja mielen hyvinvoinnin tukena
Meistä jokainen varmasti tuntee ainakin yhden mielenterveydenongelmista kärsineen henkilön. Eikä ihme, sillä suomalaisista naisista 23 % ja 15 % miehistä kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta (Koponen ym. 2018). Finterveys 2017- tutkimuksen mukaan mielenterveyden ongelmat ovatkin keskeisimpiä terveysongelmia kaikissa ikäryhmissä. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on länsimaissa alkanut viime vuosina yhä enemmän nousta esiin erilaisten terveyden- ja hyvinvoinnin saralla toimivienJatka lukemista ”Tietoinen läsnäolo kehon ja mielen hyvinvoinnin tukena”
Kehon Äärellä 