Nykypäivänä tiedonetsijän ongelma ei ole tiedonsaatavuus vaan ajantasaisen, luotettavan ja näyttöön perustuvan tiedon erottaminen informaatiotulvan seasta. Tämän lisäksi tietoa täytyisi osata tulkita oikein, mikä saattaa olla varsin hankalaa ilman aihealueen substanssiosaamista. Mikäpä ei juuri tässä maailmanajassa olisi erityisen tärkeää meille kuin mis/disinformaation erottaminen luotettavasta tiedosta.
Misinformaatio on tahallisesti tai tahattomasti välitettyä virheellistä informaatiota. Disinformaatio puolestaan tarkoituksellisesti vääristeltyä tiedottamista.
Yksittäisten tutkimusten lukeminen ilman aihepiirin ymmärtämistä altistaa virhetulkinnoille, sillä tutkimustuloksiin vaikuttavia tekijöitä on myös pystyttävä arvioimaan. Täydellistä, kaikenselittävää tutkimusta ei vain ole olemassa ja hälytyskellojen tulisi soida jos argumentoija perustelee väitettään yksittäisellä, kaikenkattavalla tutkimuksella.
Täsmällinen argumentointi on rakentavaa keskustelua, jolla pyritään yhteisymmärrykseen
Argumentoinnin tarkoituksena on perustella omia väitteitä ja havaita toisten väitteissä ongelmia ja ristiriitoja. Argumentointia käytetään niin kirjallisessa kuin suullisessakin viestinnässä.
Argumentointivirheet ovat inhimillisiä. Niitä tekevät kaikki, joskin virheelliset väittämät voivat olla myös tarkoituksellista disinformaation välittämistä. Argumentointivirheet sisältävät usein omia ennakkoluuloja, stereotyyppistä ajattelua ja ns. ”mutkat suoriksi” ajattelua, asiat jotka eivät todellisuudessa liity toisiinsa tai niiden välillä ei ole kausaalista (syy-seuraus) suhdetta. Virheellinen väittämä on helposti myös voimakkaasti tunteisiinvetoava ja siitä johtuen houkuttelee puolelleen.
Argumentointivirheissä korostuu epäloogisuus. Selkosuomeksi ”Eihän tässä ole mitään järkeä!”
Tärkeää jo ennen tiedonhakuun ryhtymistä on olla tietoinen omasta näkökulmasta aiheeseen. Jos tarkastelemme tietoa ainoastaan omasta näkökulmastamme käsin, ajaudumme helposti ja huomaamatta omaa näkemystä tukevan tiedon lähteelle.
Saatamme tulkita epäluotettavankin tiedon päteväksi, sillä haluamme löytää hypoteesiamme tukevaa tietoa, ikäänkuin ajaudumme sellaisen tiedonlähteelle, joka tukee jo ennaltamuodostamaamme käsitystä ja ajatus kokonaiskuvasta sumenee.
Aito dialogi ja keskustelu muiden ihmisten kanssa saattaa herätellä meitä, jos pystymme avoimesti haastamaan itseämme kuulemaan ja ymmärtämään, mitä toinen ihminen haluaa viestillään kertoa ja tavoittaa.
Tavoitteena on yhteisymmärrys, ei keskustelun ”voittaminen” tai vastapuolelle nokittelu.
Tämä tarkoittaa siis myös niiden argumenttien kuulemista, joita haluaisi jo alunperin vastustaa. On tärkeää osata ja pystyä erottamaan mielipide objektiivisesta tiedosta niin omasta kuin toisen argumentoijan mielipiteestä.
Virheellisiä väittämiä saattaa olla vaikeaa tunnistaa, varsinkin jos aihepiiri ei ole itselle tuttu. Kuvassa on esitetty joitakin argumentointivirheitä. Keksitkö lisää?
Vinkkejä ja linkkejä
Skepsis ry:n sivuilta löydät lisää tietoa kriittisestä ajattelusta.
Kehon Äärellä 