Tässä kirjoituksessa avaan, miten sykkeen seurantaa voi hyödyntää long covidia sairastavien kuntoutuksessa, kuormituksen arvioinnissa ja PEM-oireen hallinnassa.
Tähän kirjoitukseen liittyy blogi:
Long covidin oirekuvaan kuuluu monilla erilaisia sydänoireita (takykardia, bradykardia, palpitaatiot jne…). Lisäksi 50-70%:lla oirekuvaan kuuluu PEM-oire, mikä on keskeinen oire myös kroonista väsymysoireyhtymää (ME/CFS) sairastavilla. Davisin ym. 2021 julkaisussa PEM-oireen raportoi 73% long covidia sairastavista vielä 7 kuukautta akuutin sairauden jälkeen. Sykeseuranta on osoittautunut hyödylliseksi osalla ME/CFS:aa sairastavia PEM-oireen minimoimiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.
Kannattaa huomioida, että PEM=post exertional malaise ei tarkoita ainoastaan rasituksen jälkeistä uupumisen lisääntymistä, vaikka suorana suomennoksena sitä tarkoittaakin. Itseasiassa kyse on koko yksilöllisen oirekirjon voimistumisesta kevyenkin fyysisen, kognitiivisen, sosiaalisen tai emotionaalisen rasituksen jälkeen. Kuvaavampia käsitteitä saattavatkin olla PESE= post exertional symptom exacerbation eli rasituksen jälkeinen oireiston paheneminen tai PENE= post exertional neuroimmune exhaustion eli rasituksen jälkeinen neuroimmunologinen uupumus.
Havainnollistava video PEM-oireesta ME/CFS-kanavalla. Lisää PEM-oireesta ja hyödyllisiä linkkejä löytyy myös Long Covid Physio:n ja Physios For ME:n nettisivuilta.
Miksi sykeseurantaa PEM-oireen hallintaan?
PEM-oiretta sekä sydän- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä on tutkittu ME/CFS:aa sairastavilla toistetulla kliisellä rasituskokeella, jossa toinen mittaus on toistettu 24 tuntia ensimmäisen mittauksen jälkeen (tarkemmin rasituskokeesta voi lukea tästä HealthRising blogista). Jo ensimmäisessä mittauksessä on havaittu, että ME/CFS:aa sairastavilla on merkitsevästi alhaisempi maksimaalinen hapenottokyky (VO2) terveisiin verrokkeihin verrattuna siis elimistön kyky kuljettaa happea ja lihasten käyttää sitä energiantuotantoon on heikentynyt (Franklin ym. 2019). Myös saavutettu maksimaalinen syke rasituskokeen aikana sekä saavutettu syke anaerobisessa kynnyksessä ovat merkitsevästi terveitä verrokkeja alhaisempia (Christensen ym. 2020). Terveillä VO2, maksimisyke ja verenpaine sekä anaerobinen kynnys pysyvät ensimmäisessä ja toisessa mittauksessa lähestulkoon samoina mutta ME/CFS:aa sairastavilla arvot heikkenevät toistetussa mittauksessa, mikä kertoo paitsi siitä että heillä esiintyy solutasolla metabolista toimintahäiriötä mutta myös siitä, että toimintahäiriö pahenee rasituksen laukaiseman PEM-oireen aikana. (Davenport ym. 2019, Ella 2019)
Anaerobinen kynnys on se rasitustaso, jossa veren ja lihasten laktaatti eli maitohappo pitoisuus alkaa nousta. Solut alkavat siis toimia hapettomissa olosuhteissa, eivätkä pysty tuottamaan energiaa yhtä tehokkaasti kuin aerobisessa työssä. Anaerobinen kynnys voidaan ilmaista syketasona.
Long covidia sairastaville ohjeistus sykeseurantaan on osin sovellettu ME/CFS potilailla tehtyjen tutkimusten perusteella, mutta näyttöä on alkanut kertyä siitä, että PEM-oire näyttää näissä sairauksissa ilmevän hyvin samallatavoin.
Sykeseurannalla pyritään siis pysyttelemään anaerobisen kynnyksen alapuolella (joka saattaa olla madaltunut) ja siten turvaamaan solujen aerobinen eli hapellinen energiantuotto. Anaerobinen kynnys saattaa ylittyä jo normaaleissa kevyissä arkiaskareissa, kuten suihkussakäymisessä, ruoanlaitossa tai vaatteita pukiessa.
Kun pyrkii toimimaan anaerobisen kynnyksen alapuolella, osa ME/CFS:aa sairastavista kertoo, että toimintakyky pitemmällä aikavälillä paranee ja anaerobinen kynnys joidenkin kohdalla jopa vähitellen kasvaa, kun PEM-oire aktivoituu harvemmin.
PEM-oireisilla aktiivisuuden ja levon rytmitys (pacing), riittävä ja laadukas lepo sekä anaerobisen kynnyksen alapuolella toimiminen ovat kuntoutuksen kulmakiviä. Paradoksaalisesti vähemmän onkin enemmän!
Sykeseurannan tarkoituksena on välttää jatkuvaa huomaamatta tapahtuvaa PEM-oireen aktivointia, ns. ”push and crash” oravanpyörää.
Sykeseuranta on kuitenkin vain yksi keino PEM-oireen hallintaan ja sykeseurannan ohessakin on tärkeää havainnoida rasituksen aiheuttamia subjektiivisia oireita sekä koettua rasituksen aiheuttamaa uupumista.
Sykeseuranta on osa aktiivisuuden ja levon rytmitystä eli pacing -menetelmää. Suomen lääketieteellinen ME/CFS -yhdistys on suomentanut pacing -oppaan. Siihen voit tutustua täältä.
PEM-oire aktivoituu tyypillisesti 12-48h sisällä rasituksesta. Oireidenhallinnassa on hyvä olla tietoinen, millä aikavälillä minkäkinlaisia oireita esiintyy. Oireet ja niiden ajallinen ilmaantuminen ovat yksilöllisiä.
Sykkeenseuranta tulee yhdistää koettuihin oireisiin. Rasitus tulisi lopettaa heti välittömien ennakko-oireiden ilmaantuessa, eli tauottaa (pacing). Sykkeen laskettua anaerobisen kynnyksen alapuolelle ja oireiden väistyttyä, toimintaa voi taas jatkaa. Se, miten pitkä tauon tulee olla, on yksilöllistä.
Myös syketasoa laskeva lääkitys voi mahdollistaa potilasta tekemään enemmän asioita arjessaan. Ilman lääkitystä en itse pystyisi mitenkään pysyttelemään anaerobisen kynnyksen alapuolella. Jo liikuskelu kotona ja ruoanlaitto nostaisi sykkeen anaerobisen kynnyksen yli.
Miten sykeseuranta toteutetaan?
Lääkärin tulee olla arvioinut, ettei sydänoireiden taustalla ole muita vakavia sairauksia, sillä Covid-19 viruksen tiedetään aiheuttavan mm. suurentuneen tukosriskin.
- Tutustu tähän Workwell Foundationin laatimaan ohjeeseen sykeseurannasta.
Tarkin tapa on määrittää anaerobinen kynnys kliinisessä rasituskokeessa. Anaerobinen kynnys voidaan arvioida myös laskennallisesti mutta laskennallinen arvo on parhaimmillaankin vain arvio.
Sykeseurantaa varten puolestaan tarvitaan sykettä mittaava laite. Kannattaa kuitenkin varmistua, että laitteeseen on mahdollista asettaa sykerajat siten, että laite hälyttää sykerajan ylittyessä. Yllätys voikin piillä siinä, että ei ole huomannutkaan, kuinka paljon päivän aikana oman sykerajan yläpuolella toimii.
Kun oma sykeraja/anaerobinen kynnys on tiedossa ja sopiva laite hankittu, on mahdollista lähteä tutkimaan, miten omat arjen toimet sykkeeseen vaikuttavat. Miten syke käyttäytyy esimerkiksi kädet hartialinjan yläpuolella työskennellessä? Kuinka paljon perusarjen toiminnot kuormittavat? Tällä tavalla voi havaita omaan sykkeeseen voimakkaasti vaikuttavat toiminnot.
Miten sopiva sykeraja sitten määritetään? Kaikilla taulukossa mainituilla menetelmillä pyritään pysymään anaerobisen kynnyksen alapuolella. Mahdollisuuksia on useampia.
| Menetelmä | Toteutus |
| Syke pidetään max 15 lyöntiä leposykkeen yläpuolella (World Physiotherapy järjestön, Workwell Foundation ja WHO suositus tällä hetkellä) | Leposyke määritetään viikon ajan mitattujen leposykkeiden keskiarvona* |
| Voidaan arvioida myös muokatuilla kaavoilla (Workwell Foundation). Pysytellään rasituksessa laskennallisen anaerobisen kynnyksen alapuolella. | (220-ikä)x0,55 |
| Syke pidetään max 60% maksimisykkeestä. | Maksimaalinen syke määritetään rasituskokeella. |
| Suurin osa päivästä pysytellään max +10-20% leposykkeen yläpuolella. | Leposyke määritetään viikon ajan mitattujen leposykkeiden keskiarvona ja leposykkeen avulla lasketaan sykkeen yläraja** |
Leposykkeen määrittäminen=Laske syke aamulla heräämisen jälkeen ennen kuin nouset vuoteesta. Voit tarkistaa arvon älykellosta jos sellainen on tai tunnustella pulssin etu- ja keskisormeella ranteesta.
Laske sykeiskut minuutin ajan. Tämä on leposykkeesi, jonka mittayksikkö on iskua minuutissa (eng. bpm=beats per minute). Mittaa leposyke joka aamu viikon ajan. Kun sinulla on seitsemän aamun leposyke, laske niiden keskiarvo kaavalla (ma+ti+ke+to+pe+la+su)/7.
**10-20% ylärajan määrittäminen= Määritä ensin leposyke viikon keskiarvona. Määritä sitten 10% yläraja kaavalla (leposyke/100)x110. Määritä 20% yläraja kaavalla (leposyke/100)x120.
esim. leposyke on 70, tällöin 10-20% lisäys sykkeeseen on 70/100×110=77 ja 70/100×120=84. Maksimissaan syke saisi siis päivän aikana nousta 77-84 välille.
Vinkkejä ja linkkejä
- Facebookista löytyy ryhmä ”HRM4Pacing”, missä jaetaan tutkittuun tietoon perustuvaa materiaalia aktiivisuuden ja levon rytmityksestä (pacing) ja siihen liittyvästä sykeseurannasta. Kannattaa tutustua ryhmän kiinnitettyyn julkaisuun.
- Long Covid Physion nettisivuilta löytyy myös osio sykeseurannasta.
- Todd Davenportin ja Mark van Nessin luento sykeseurannasta (2.11.2022).
- Sykeseuranta on osa aktiivisuuden ja levon rytmitystä eli pacing -menetelmää. Suomen lääketieteellinen ME/CFS -yhdistys on suomentanut pacing -oppaan. Siihen voit tutustua täältä.
- Edelliseen blogikirjoitukseeni olen liittänyt World Physiotherapy järjestön laatimat ohjeet long covidia sairastavan kuntoutukseen. Niihin kannattaa myös tutustua.
- Fysioterapialiiton 1.11.2021 järjestämä webinaari long covidin kuntoutuksesta on katsottavissa tästä linkistä.
- Suomen ortopedisen manuaalisen terapia -yhdistyksen podcastissa (13.1.2022) on myös käsitelty long covidia. Voit kuunnella sen täältä.
- Jos sairastat long covidia ja toivot vertaistukea, voit ottaa yhteyttä Suomen COVID -yhdistykseen.
Jos jotakin jäi mielenpäälle, otahan yhteyttä info@kehonaarella.com
–Tuuli–
Kehon Äärellä 
One thought on “Long Covid – Sykkeenseuranta kuntoutumisen tukena”