Tuntuuko joskus, että työmoodista irrottautuminen on erityisen hankalaa? Työpäivän päätteeksi työhön liittyvät asiat kiertävät ajatuksissa vielä monta tuntia vaikka työpäivä onkin jo päättynyt. Oletko huomannut, että mitä kiireisemmältä arki tuntuu sitä haastavampaa on olla tietoisesti läsnä juuri tässä hetkessä. Mieli harhailee sivupoluille ja esimerkiksi työasiat putkahtelevat mieleen vapaa-ajallakin.
Psykologisella irrottautumisella tarkoitetaan kykyä ottaa etäisyyttä mieltä kuormittaviin ajatuksiin. Työhön liittyen se voidaan nähdä työn ja vapaa-ajan psyykkisenä rajaamisena. Yksinkertaistettuna psykologisen irrottautumisen avulla lakataan ajattelemasta tai vähennetään kuormittavien asioiden murehtimista.
Psykologista irrottautumista tarvitaan esimerkiksi työmoodista vapaa-ajan moodiin siirtymisessä, mutta sillä on tärkeä merkitys jaksamisen turvaamisessa myös vaikeissa elämänvaiheissa. Aina ei nimittäin ole mahdollista juuri tässä hetkessä ratkaista asioita vaan haastavien ja kuormittavien elämänvaiheiden jaksot vaativat keskeneräisyyden sietämistä. Silloin taito psykologisesti irrottautua edes lyhyeksi hetkeksi kuormittavista ajatuksista auttaa selviytymään.
Psykologinen irrottautuminen tehtäessä työnlomassa lounastauolla on tutkittu lisäävän luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä sekä antavan hallinnantunnetta työhön (Bosch, Sonnentag & Pinck 2018). Samalla kun opimme itsellemme tehokkaita psykologisen irrottautumisen keinoja, opimme itse asiassa myös työskentelemään tehokkaasti juuri tässä hetkessä. Keskittymiskykymme paranee ja pystymme fokusoimaan ajatuksemme rooliimme tässä hetkessä, oli sitten kyse työhön uppoutumisesta tai kotona ajanvietosta lasten tai puolison kanssa.
Keinot irrottautumiseen vaihtelevat ihmisten välillä, sillä koemme erilaisia asioita kiinnostaviksi ja rauhoittaviksi. Toiselle tehokkain keino irrottautua on ehdottomasti liikunta, toiselle taas musiikin kuuntelu ja kolmannelle vaikkapa ruoanlaitto.
Videolta voit katsoa keholliseen työskentelyyn ja joogaan pohjautuvan tavan irrottautua ja pysähtyä tähän hetkeen. Toimisiko tällainen keino sinun kohdallasi?
Lähteet:
Bosch, C., Sonnentag, S. & Pinck, A. S. 2018. What makes for a good break? A diary study on recovery experiences during lunch break. Occupational and Organizational Psychology 91 (1), 134-157.
Kehon Äärellä 