Oletko huomannut, että joidenkin ihmisten kanssa keskustelu sujuu heti ensitapaamishetkeltä kuin itsestään? Toinen henkilö ymmärtää jo puolesta sanasta mitä tarkoitat. Keskustelussa koet tulevasi ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Sinun ei tarvitse pelätä tekeväsi virheitä tai ilmaisevasi itseäsi epäselvästi sillä koet, että vastapuoli sekä hyväksyy että kunnioittaa sinua.
Kunnioitukseen liittyy myös luottamus siihen, että toinen henkilö kohtaa sinut aitona itsenäsi, riittävänä sellaisena kuin olet.Vuorovaikutus tuntuu helpolta, kun käsityksemme ja tapamme katsoa maailmaa kohtaa toisen henkilön kanssa ovat samansuuntaiset. Jaamme ehkä samanlaiset arvot ja elämänasenteen.
Tuomme vuorovaikutustilanteisiin huomaamattamme mukanamme aiemmat elämänkokemuksemme, arvomme ja tavoitteemme. Kaikkea ei tarvitse edes sanoa ääneen vaan sanaton viestintämme, eleemme ja ilmeemme paljastavat tarkoitusperämme. Rehellisyytemme näkyy kasvoiltamme ja olemuksestamme, vaikka yrittäisimmekin peittää sitä. Usein koemmekin hämmennystä kun vuorovaikutustilanteissa kumppanin sanat ovat ristiriidassa kehollisten viestien kanssa. Onkin lähes mahdotonta peittää ihastuksen poskille nostamaa punaa tai ärtymyksen aiheuttamaa jännitystilaa kehossa.
Toisen ihmisen kohtaamista voimme myös harjoitella
Harjoittelu vaatii oman toiminnan reflektointia, ennakkokäsityksien ja oman arvomaailman tunnistamista. Meidän on helppo sanoa arvostavamme esimerkiksi terveyttämme tai perhettämme, mutta ilman tekoja terveyden tai perheen vaalimisen eteen, emme todellisuudessa voi sanoa toimivamme arvojemme mukaisesti. Onkin helppoa huudella taka-alalta jättäen kuitenkin itse toimimatta.
Kyky tunnistaa omia arvoja sekä muiden arvoja vaatii omien ennakkokäsitysten havainnointia ja uskallusta myöntää, ettei oma tapa katsoa maailmaa ole ainoa oikea. Jokainen meistä elää omassa totuudessaan ja katsoo maailmaa omista lähtökohdistaan. Tarvitaan herkkyyttä ja kunnioitusta antaa toiselle ihmiselle tilansa ilman, että tuputtaisimme omaa ajatusmaailmaamme ainoana totuutena.
Elämämme aikana tapahtuneilla kohtaamisillamme on suuri merkitys ihmisenä kasvussa, sillä identiteettimme kehittyy ja muovautuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Elämäntapahtumat ohjaavat meitä tunnistamaan ja tuntemaan itseämme yhä paremmin. Ihmisenä kehittyminen on elämän pituinen matka, joka tehdään yhdessä muiden kanssa. Tunne ”oman paikan löytymisestä” saattaa olla hetkellistä ja vaatii elämän tasannevaiheen jälkeen jälleen muokkaamista. Elämän varrella ”omia paikkoja” saattaa siten olla useampia, joista jokainen on juuri sillä hetkellä se oikea.
Pohdittavaksi
1. Muistele helpolta tuntunutta kohtaamista. Mitkä piirteet tekivät kohtaamisesta helppoa?
2. Mitkä ovat minun arvoni? Millaista elämää haluan elää?
3. Toiminko arjessani arvojeni mukaisesti?
Jos arvosi on esimerkiksi hyvä terveys niin millaisin konkreettisin keinoin toimit saavuttaaksesi tämän arvon. Harrastatko ehkä säännöllisesti liikuntaa, nukut riittävästi tai huolehdit henkisestä hyvinvoinnista tapaamalla ystäviä.
Kehon Äärellä 