Oletko kuullut puhuttavan vireystilasta tai stressinsietoikkunasta? Olet ehkä huomannut tilanteita, joissa vireytesi lisääntyy. Sydän sykkii nopeammin ja olet tarkkaavaisempi. Ehkä olet havainnut myös tilanteita, joissa vireytesi laskee. Syke hidastuu ja kehon valtaa uupumus. Näissä tilanteissa on kysymys vireystilan ääripäistä.
On täysin normaalia kokea vireystilan vaihtelua. On kuitenkin havaittu, että hyvät itsesäätelytaidot omaavat henkilöt pystyvät palaamaan tehokkaammin takaisin optimaalisen vireystilan alueelle. Optimaalisen vireystilan alueella voimme olla läsnä tässä hetkessä ja kokea kehoamme samanaikaisesti sekä rentoutuneena että tarkkaavaisena. Hyvät itsesäätelytaidot omaavat henkilöt sietävät myös paremmin yli- ja alivireyttä ja pystyvät näissäkin tiloissa kokemaan olevansa läsnä ja turvassa (Seone 2016). Kyky tehokkaaseen itsesäätelyyn vahvistaakin tunnetta kokonaisvaltaisesta turvallisuudesta.
KUVA 1: Itsesäätelyä voidaan tarkastella Toleranssi-ikkunan (Window of Tolerance) viitekehyksessä, joka muodostuu alivireisyyden, ylivireisyyden ja optimaalisen vireystilan alueesta.
Kysymys on selviytymisreaktioista
Kehomme reagoi vaaraan sisäsyntyisesti erilaisilla selviytysstrategioilla. Ali- ja ylivireisyys valmistelevatkin kehoa pakenemiseen, taisteluun, lamaantumiseen ja alistumiseen. Reaktiossa mielenkiintoista on se, että emme tietoisesti tee valintaa vaan kehomme tekee päätöksen tilanteen piirteiden mukaan.
Kehomme virittyy ylivireystilaan jos tulkitsemme tilanteen siten, että voimme selviytyä tilanteesta pakenemalla tai taistelemalla. Tietenkin tällaisessa tilanteessa kehon täytyyn olla äärimmilleen viritetty ja valmis taisteluun. Jos puolestaan tulkitsemme vallitsevan tilanteen pakenemisen tai taistelun kannalta täysin mahdottomaksi, on meidän alistuttava vaaran uhatessa. Tällöin kehosta tulee lähes tunnoton, keho jähmettyy ja lamaantuu. Tarkoituksena on sekä sammuttaa saalistajan hyökkäysreaktio mutta myös saalistajan hyökätessä tehdä hyökkäys kehollisesti mahdollisimman kivuttomaksi kokemukseksi.
Nykymaailmassa ihmisillä ei ole pelkoa villieläinten hyökkäyksistä, mutta kehon selviytymisreaktiot aktivoituvat samalla tavoin haastavissa elämäntilanteissa, joissa koemme, että voimavaramme eivät ole riittävät. Myös arkielämässämme vähemmänkin stressaava tilanne, kuten pitkittynyt työstressi aktivoi samaiset selviytysmisreaktiot.
Saattaa olla, että esityksen pitäminen yleisön edessä jännittää niin kovasti, että kun vuoromme astua yleisön eteen tulee, ei kehomme suostu liikkumaan. Askel tuntuu painavalta ja on vaikea keskittyä. Saattaa olla, että koemme esiintymisen ylivireyden kautta niin epämukavaksi, ettemme pysty käsien vapinan ja äänen värisemisen takia pitämään esitystä.
Konfliktitilanteessa työpaikalla tai puolison kanssa toinen osapuoli saattaa ylivirittyneenä rähjätä ja huutaa kun puolestaan toinen osapuoli tulkitsee tilanteen mahdottomaksi ja lamaantuu puhumattomaksi.
Alivireystilan tunnistaminen
Alivireystilassa parasympaattinen hermosto toimii aktiivisesti, jonka voi huomata kehossaan muun muassa listaamieni esimerkkien avulla.
– kokemus kehosta painavana
– sydämen sykkeen laskeminen
– hengitystaajuudeen laskeminen
– uupumus ja väsymys
– ajatus ei tunnu kulkevan
– tunne siitä, että ei ole kosketuksissa omaan kehoonsa, kuin tarkastelisi kehoaan ulkoapäin
– huono koordinaatio, esimerkiksi tavarat tippuvat käsistä
– tunnottomuus tai puutuminen kehossa/kehonosissa
– huimaus
Ylivireystilan tunnistaminen
Ylivireystilassa sympaattinen hermosto on aktivoituneena, josta saattaa aiheutua esimerkiksi:
– sydämen sykkeen nopeutuminen
– verenpaineen nousu
– lihasten jännittyminen, esimerkiksi hampaiden narskuttelu tai käsien puristuminen nyrkkiin
– vapina ja tärinä
– hengitystaajuuden lisääntyminen, hyperventilaatio
– kylmät sormet, varpaat
– aistien herkistyminen, erityisesti näkö ja kuulo
– tarve liikkua
Konkreettisia vinkkejä optimaaliseen vireystilaan siirtymiseen
Katso videolta konkreettisia vinkkejä siihen, miten voit säädellä vireystilaasi kehon avulla.
Vireystilaa voi säädellä monin eri tavoin. Siksi onkin tärkeää, että löydät sinulle toimivimman tavan. Videolla esitettyjen vinkkien lisäksi vireystilaa voi säädellä esimerkiksi hengityksen avulla ja juurruttamalla kehoa tähän hetkeen. Jos tuntuu, että tarvitset lisää vinkkejä vireystilan säätelyyn, voit hakeutua psykofyysisen fysioterapeutin vastaanotolle. Tässä linkki psykofyysisen fysioterapia yhdistyksen nettisivuille http://psyfy.net/psykofyysinen-fysioterapia/palveluntarjoajat/
Kehon Äärellä 