Kehotietoisuudella (body awareness) tarkoitetaan kokonaisvaltaista kykyä käsittää, hahmottaa, ymmärtää ja hallita itseään (Herrala ym. 2011). Mindfulness-tyylinen läsnäolo on keskeinen kehotietoisuutta kuvaava piirre, jossa korostuu omien tuntemusten tuomitsemattomuus sekä tunne kokonaisvaltaisesta kehollisuudesta (Mehling ym. 2012).
Kehotietoisuus kehittyy asteittain lapsen kasvaessa aikuiseksi ja viimeaikainen tutkimus esittää alustavasti, että kehotietoisuuden kehittyminen alkaisikin jo sikiöaikana (Siira & Palomäki 2016). Kirjallisuudessa on alettu tuoda esiin kehotietoisuuden positiivista vaikutusta terveydelle sekä monien viime vuosina kehitettyjen terapeuttisten hoitomuotojen tavoitteena on vahvistaa juuri kehotietoisuutta (Mehling ym. 2012).
Kehotietoisuuden viisi osa-aluetta
Mehling ym. (2012) määrittelevät kehotietoisuuden käsitteen viiden osa-alueen kautta:
1) Tietoisuus kehontuntemuksista
2) Kehollisten tuntemusten herättämien tunnereaktioiden tiedostaminen ja niihin reagoiminen
3) Kehontuntemuksiin kohdistuvan tarkkailun säätely
4) Kehollisiin tuntemuksiin luottaminen ja niiden sanoman ymmärtäminen
5) Kehon ja mielen viestien yhdisteleminen
KUVIO 1: Kehotietoisuuden viisi osa-aluetta Mehlingiä ym. (2012) soveltaen.
1. Tietoisuus kehontuntemuksista on kykyä havainnoida kehomme osat, niiden sijainti sekä tuntemukset kehon eri osissa (Siira & Palomäki 2016).
2. Kehollisten tuntemusten herättämien tunnereaktioiden tiedostaminen ja niihin reagoiminen voi olla esimerkiksi sen ymmärtämistä, että kiputuntemus aiheuttaa epämiellyttävän kehollisen tuntemuksen, jota saatetaan pyrkiä välttelemään tai olemaan huomioimatta (Mehling ym. 2012).
3. Kehontuntemuksiin kohdistuvan tarkkailun säätely on kykyä ylläpitää ja siirtää havainnointia kehonosasta toiseen (Mehling ym. 2012). Yleensä kokiessamme kipua tai epämiellyttäviä tuntemuksia kehossamme, kehotietoisuutemme lisääntyy (Siira & Palomäki 2016). Kuitenkin jonkin ajan kuluttua alamme alitajuisesti välttää kipua tai epämiellyttävää tuntemusta, kehittämällä erilaisia toimintatapoja tai vähentämällä tiedostamista, jotta olomme muuttuisi siedettävämmäksi (Siira & Palomäki 2016). Päivittäisessä arjessa yhteyden katoamisen kehoon voi huomata esimerkiksi istuessamme tietokoneen tai televiosion ääressä ja havahduttuamme vasta tuntien jälkeen siihen, millaisessa asennossa istumme. Havahdumme tilanteeseen vasta kivun ylittäessä sietorajan kehossamme.
4. Kehollisiin tuntemuksiin luottaminen ja niiden sanoman ymmärtäminen tukevat itsesäätelytaitojen kehittymistä sekä helpottavat päätösten tekoa elämässä (Mehling ym. 2012; Siira & Palomäki 2016).
5. Kehon ja mielen viestien yhdistelemistä tarvitaan muun muassa tunteiden itsesäätelyssä, kehollisten reaktioiden aiheuttamien tunnereaktioiden tulkinnassa sekä luotaessa kokonaisvaltaista käsitystä omasta itsestä (Mehling ym. 2012). Tunnetason viestien avulla saadaan tietoa siitä, miten keho on vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa (Siira & Palomäki 2016). Säätelemällä kehon reaktioita ulkoa käsin esimerkiksi lääkityksellä, voidaan vaikuttaa kehoreaktion aiheuttaman tunteen syntymiseen, esimerkiksi beetasalpaajilla voidaan laskea sydämen sykettä, jolloin jännittävistä tilanteista selviäminen on helpompaa (Svennevig 2005).
Mikä merkitys kehotietoisuudella on?
Kehotietoisuuden merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille on laaja-alainen. Kehotietoisuuden avulla ihminen pystyy ymmärtämään, miten omaa kehoa tulee huoltaa ylläpitääkseen hyvinvointiaan (Lehtonen 2014; Roxendal 1985).
Olemalla läsnä ja tiedostamalla kehoa on mahdollisuus katkaista tunteiden välttelyyn liittyviä toimintoja, kuten lopettaa murehtimista, erottaa ajatuksia ja tunteita sekä vähentää välttämiskäyttäytymistä (Pylvänäinen 2018). Tietoisuus omasta kehosta ja kokemus kontaktin saamisesta omaan kehoon vahvistavat identiteettiä, itsetuntoa, kokemusta itsestä ja auttavat ymmärtämään omia tunteita ja tarpeita (Gyllensten ym. 2010).
Vaikeudet kehotietoisuudessa voivat aiheuttaa kokemuksen siitä, että omasta elämästä puuttuu jotakin tärkeää, jonka avulla voisi kokea itseään kokonaisvaltaisena (Gyllensten ym. 2010). Esimerkiksi masentuneilla esiintyy usein negatiivisia kokemuksia omasta kehosta, he saattavat kokea kehon ja mielen erillisenä ja juurettomana (Solano López & Moore 2018; Danielsson ym. 2015).
Miten lisätä omaa kehotietoisuutta?
Kehotietoisuus alkaa kehittyä jo lapsena. Omaa kehotietoisuutta voi kuitenkin vahvistaa vielä aikuisenakin. Konkreettisina kehotietoisuutta lisäävinä keinoina voi käyttää esimerkiksi tietoisen läsnäolon harjoituksia, meditointia, joogaa tai tanssia.
Seuraavassa blogikirjoituksessani esittelen muutamia yksinkertaisia kehotietoisuutta vahvistavia harjoituksia, jotka voi toteuttaa yksin tai pareittain.
Lähteet:
Danielsson, L. & Rosberg, S. 2015. Opening toward life: Experiences of basic body awareness therapy in persons with major depression. International Journal of Qualitative Studies on Health and Well-being 10.
Gyllensten, A.L., Skär, L., Miller, M. and Gard, G., 2010. Embodied identity—A deeper understanding of body awareness. Physiotherapy theory and practice, 26 (7), 439-446.
Herrala, H., Kahrola, T. & Sandström, M. 2011. Psykofyysinen ihminen. Helsinki: WSOYpro Oy.
Lehtonen, J. 2014. Ruumiillisuus tietoisuuden alustana. Teoksessa I. Kortelainen, A. Saari & M. Väänänen (toim.) Mindfulness ja tieteet. Suomen yliopistopaino Oy: Tampere, 25-35.
Mehling, W. E., Price, C., Daubenmier, J. J., Acree, M., Bartmess, E. & Stewart, A. 2012. The Multidimensional Assessment of Interoceptive Awareness (MAIA). PLoS ONE 7 (11).
Pylvänäinen, P. (2018). Dance Movement Therapy in the Treatment of Depresssion. Change in Mood and Body Image: A Clinical Practice Based Study. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 621.
Roxendal, G. 1985. Body Awareness Therapy and the Body Awareness Scale, Treatment and Evaluation in Psychiatric Physiotherapy. Thesis. Gothenburg University: Gothenburg.
Siira, J. & Palomäki, K. 2016. Kehon viisaat viestit- vapaaksi kivusta, stressistä ja kuormittavista tunteista. Kirjapaja: Helsinki.
Solano López, A. L. & Moore, S. 2018. Dimensions of Body Awareness and Depressed Mood and Anxiety. Western Journal of Nursing Research 1 –20.
Svennevig, H. 2005. Kehon mieli- kehontuntemuksesta itsetuntemukseen. WSOY: Helsinki.
Kehon Äärellä 