Tunteet kehossa 1/2 – Miksi koemme tunteita?

Tunteiden avulla meidän on mahdollista muokata toimintaamme siten, että saavuttaisimme haluamiamme tavoitteita. Tunteet siis ohjaavat toimimaan. Esimerkiksi pelon tunne ohjaa välttämään vaaraa ja turhia riskejä ja pettymys motivoi lopettamaan yrittämisen sekä kannustaa ongelmanratkaisuun.

Tunteet toimivat viestimiskeinoina ympäristölle, sillä erilaisin elein, ilmein, kehon asennoin ja äänenpainojen avulla voimme viestittää ympäristölle omaa kokemusmaailmaamme. Esimerkiksi surullisen henkilön kasaanpainunut ryhti, katseen kohdistaminen maahan, itkuiset silmät ja huolestuneet rypyt otsalla ovat ympäristölle merkkinä henkilön tuen tarpeesta. Puolestaan pelästyneen henkilön ryhdikäs ja jäntevä olemus, laajentuneet pupillit ja ympäristöä tarkkaileva olemus saa myös muut ihmiset ympärillä valpastumaan ja valmistautumaan mahdolliseen puolustautumistilanteeseen.

Evoluution näkökulmasta tunteilla on merkitystä muun muassa hengissä säilymisen, laumaan kuulumisen ja laumassa pysymisen, lisääntymisen sekä jälkeläisten kasvattamisen kannalta. Miellyttävät tunnekokemukset ohjaavat toimimaan miellyttävän kokemuksen herättämällä tavalla. Negatiiviset tunteet puolestaan ohjaavat välttämään tilanteita, joissa ikäviä tunnekokemuksia on noussut esiin.

Aiheutuuko tunne kehollisesta kokemuksesta vai kehollinen kokemus tunteesta?

Vastaus kysymykseen lienee sekä että. Koemme tunteita kokonaisvaltaisina kehon reaktioina. Tunnetilan voikin havaita vaikuttavan muun muassa ajatuksiin, kehon asentoon, ilmeisiin, kehollisiin tuntemuksiin, ympäristön havainnointiin sekä kehon toimintaan valmistautumiseen.

Tunteet voidaan nähdä myös kehollisten reaktioiden aiheuttamina mielentiloina (Rantala 2019). Esimerkiksi sydämen sykkeen nouseminen jännittävässä tilanteessa on kehon reaktio viestittää pelon tunnetta ja ohjata kehoa valmistautumaan mahdolliseen pakenemiseen. Sydämen syketaajuuden tihentyminen tehostaa verenkiertoa kehossa ja valmistelee siten lihaksistoa juoksupyrähdykseen varmistamalla lihasten tehokkaan hapensaannin.

Tunteet voivat kuitenkin olla myös erilaisiin tilanteisiin liittyviä ajatuksia, jotka herättävät kehollisen tuntemuksen. Pitkässä kokouksessa saatamme ensin kokea tilanteeseen liittyvää tylsistymistä ja havaita vasta sitten tylsistymisen aiheuttamat reaktiot kehossa esimerkiksi väsymyksenä.

Tunteiden hahmottamisen vaikeus tai kykenemättömyys vaikuttaa tunteisiin johtaa usein haitalliseen käyttäytymiseen, kuten päihteiden käyttöön, itsen vahingoittamiseen tai eristäytymiseen. Myös jatkuva tunteettomuus niin kehossa kuin mielessä sekä tunteiden ohittaminen ns. ”maton alle lakaiseminen” ovat pyrkimyksiä selviytyä kestämättömän tunnetilan kanssa. Käsittelemättömät tunteet kuitenkin pyrkivät näkyville ja aiheuttavat poistyönnettynä kuormittumista ja uupumista.

Tunteidensäätelyn perustana on tunteiden tiedostaminen. Kehon viestien havainnoiminen voi toimia tunteiden tiedostamisen työkaluna. Joskus saattaa olla, että kehossa tuntuu vain epämääräinen ikävä olo mutta tunteesta ja ajatuksista kehollisen kokemuksen taustalla on vaikea saada kiinni.

Kyky ymmärtää oman kehon viestejä mahdollistaa myös empatian muita ihmisiä kohtaan. Lienee jopa mahdotonta pystyä asettumaan toisen ihmisen asemaan jos ei itse kykene saamaan kiinni tunteen aiheuttamasta kehollisesta kokemuksesta. Esimerkiksi oma kokemuksemme siitä, miltä pelko tuntuu kehossa, ohjaa meitä empatiaan toista ihmistä kohtaan, kun havaitsemme hänen eleissä, ilmeissä ja kehossa pelon synnyttämiä kehollisia reaktiota. Ymmärtämällä omien kehollisten tuntemustemme ja tunteiden välistä vuorovaikutusta, opimme siis samalla ymmärtämään muita ihmisiä. Tämä puolestaan mahdollistaa mielekkään sosiaalisen kanssakäymisen.

Kehollisten tuntemusten ja tunteiden tiedostaminen voivat johtaa myös hallinnan ja voimaantumisen kokemuksiin. Ymmärrys siitä, että oman kehon reaktioihin voi vaikuttaa, auttaa ennakoimaan tulevia haasteita positiivisella asenteella.

On yksilöllistä, millaisia kehollisia tuntemuksia tunteet herättävät. Saattaa olla, että ärtyneen tunteen vallassa kävelit päättäväisesti ja äänekkäästi polkemalla jalkaa lattiaan. Ehkä tuhahtelit, kulmasi kurtistuivat ja niskahartiaseudun lihaksesi jännittyivät. Iloisella mielialalla liikkuessasi ehkä askeleesi oli keveämpi ja lennokkaampi. Ehkä sinua hymyilytti, lihakset tuntuivat rennoilta ja kivunkokemukset vähenivät. Havainnoi siis uteliaasti ja tuomitsematta omia kokemuksiasi.

Rantala, M. 2019. Masennuksen biologia -Evoluutiopsykologinen näkökulma mielialahäiriöihin. Terra Cognita Oy: Helsinki.

Sadeniemi, M., Häkkinen, M., Koivisto, M., Ryhänen, T. & Tsokkinen, A-L. 2019. Viisas mieli -Opas tunnesäätelyvaikeuksista kärsiville. Duodecim: Helsinki.

Kuvat: ”Stone Age” Anna Kulakovskaja CC BY-NC-ND 4.0