Tietoinen läsnäolo kehon ja mielen hyvinvoinnin tukena

Meistä jokainen varmasti tuntee ainakin yhden mielenterveydenongelmista kärsineen henkilön. Eikä ihme, sillä suomalaisista naisista 23 % ja 15 % miehistä kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta (Koponen ym. 2018). Finterveys 2017- tutkimuksen mukaan mielenterveyden ongelmat ovatkin keskeisimpiä terveysongelmia kaikissa ikäryhmissä.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on länsimaissa alkanut viime vuosina yhä enemmän nousta esiin erilaisten terveyden- ja hyvinvoinnin saralla toimivien ammattilaisten keskuudessa. Mielen ja kehon vuorovaikutusta korostetaankin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä. Ilman keveää mieltä ei ole keveää kehoa. Ilman oman kehon tuntemusten tiedostamista saattaa moni mielen lähettämä viesti jäädä havaitsematta ja lukkiutua kehoon kipuina, epämiellyttävinä tuntemuksina ja jännityksenä.

Kiireisen ja suorituskeskeisen arjen keskellä on kuitenkin haastavaa pysähtyä kuulostelemaan omaa kehoa ja mieltä. Pysähtyminen tähän hetkeen vaatii itsekuria. On päätettävä, että tänään varaan itseni kuulosteluun edes 5 minuuttia. Kuulostaa helpolta tehtävältä. Tosiasiassa arjessa on kuitenkin liiankin helppo priorisoida muut asiat itsen kuuntelemisen edelle. Usein vasta siinä vaiheessa, kun oma hälytysvalomme vilkkuu punaista ja sireeni vinkuu jaksamisen äärirajoilla, ollaan valmiita seisahtumaan. On kiire, kiire, kiire. Hirveä kiire mutta mihin?

Mitä tarkoittaa olla tietoisesti läsnä omassa kehossaan?

Tietoisella läsnäololla tarkoitetaan olemista läsnä tarkkaavaisena juuri tässä hetkessä. Tietoisen läsnäolon avulla voimme keskittymistämme suuntaamalla havainnoida niin kehon sisäisiä tuntemuksia kuin ympäristöä kehomme ulkopuolella. Tietoisen läsnäolon ei siis välttämättä tarvitse suuntautua kehontuntemusten havainnointiin vaan läsnä tässä hetkessä voi olla esimerkiksi suuntaamalla kaiken huomionsa kauniin maiseman tarkkailuun. Kehomme elää kuitenkin aina tässä hetkessä, joten kehontuntemuksia havainnoimalla pysähtyminen voi tuntua helpommalta.

Sitä, miten tiedostamme, säätelemme ja tunnistamme kehoreaktioitamme kutsutaan kehotietoisuudeksi. Kehotietoisuuteen liitetään myös mindfulness tyylinen läsnäolo, johon liittyy omien tuntemusten tuomitsemattomuus. Tuomitsemalla tai arvottamalla kehon tuntemuksia saatamme nimittäin huomaamattamme lisätä ja kasvattaa niiden voimaa. Jos esimerkiksi havaitsemme kipua selässä saattaa tuomitseva ajatus olla ”Taas selkäni on kipeä. En varmasti liiku tarpeeksi. Minun pitäisi liikkua enemmän ja olla aktiivisempi. Mutta en taaskaan ole saanut sitä aikaiseksi.” Alamme huomaamattamme kehittää ajatusketjua, joka ainoastaan lisää negatiivisia tuntemuksia.

Käy istumaan mukavaan asentoon tuolille tai lattialle. Sulje silmät. Aloita harjoitus varpaista. Hiero, puristele ja silittele varpaita. Havainnoi tiedostaen samalla, miltä kosketus tuntuu. Siirry sitten nilkkoihin, sääriin, polviin, reisiin, vatsalle, alaselälle, hartioihin, rintakehälle ja käsivarsiin. Tunnustele myös kaulan ja niskan alue sekä korvat ja kasvot. Kun olet käynyt koko kehon läpi, istu vielä hetken paikallaan ja havainnoi tuntemuksia koko kehossa.

 

 

Lähteet

Carmody, J. & Baer, R. A. 2007. Relationships between mindfulness practice and levels of mindfulness, medical and psychological symptoms and well-being in a mindfulness-based stress reduction program. J. Behav. Med. 31, 23–33.